Tähän tarinaan sain idean kaivuriskabasta, jossa 1.6.2011 aloitti 6 kilpailijaa istumalla kuudessa eri kauppakeskuksessa. Tarkoituksena on, että se joka pystyy istumaan kauiten kaivurissa voittaa 32000€ arvoisen minikaivurin. Tämä on kuvitteellinen tarina, nyt on vuorossa Kimmo joka istuu Espoon kauppakeskus Sellossa.
Tammikuussa saimme yllättävältä taholta haastattelu kutsun, kun kaivuri – Kimmo otti meihin yhteyttä. Kimmo oli juuri voittanut kaivuriskaban ja näin ollen halusi antaa meille voittohaastattelun. Suostuimme kutsuun vaikkemme olleet enää kauheasti kiinnostuneet koko kisasta sen jälkeen kun kumpikin suosikkimme joutui luopumaan kisasta. Mutta toimittajankin on tehtävä työnsä, oli sitten minkälainen juttu tahansa. Tammikuun lopulla sitten matkasimme Espoon Leppävaaraan, sieltä saimmekin järjestettyä yöpymispaikan sukulaisten luota. Meidän oli määrä mennä Selloon haastattelemaan Kaivuri – Kimmoa, muttemme tienneet tarkkaan missä hän siellä olisi. No Sellohan on meille entuudestaan tuttu paikka ja pian kuulimme kulman takaa outoa musiikkia. Musiikki johdatti meidät juuri avattuun tekniikkakauppaan, kaupan keskellä oli kaksi kaivuria, toinen oli ilmi selvästi se samainen kaivuri missä Kaivuri – Kimmo oli istunut kaivuriskabassa, toinen oli meille ihan outo. Pian huomasimmekin että Kimmo oli esittelemässä joillekin pojille jotain siinä oudommassa kaivurissa. Odotimme vuoroa kunnes Kimmo huomasi meidät ja alkoi esittelemään meille tätä outoa kaivurivekotinta. Tämä on siis kaivuri simulaattori, jokaiseen ikkunaan oli asennettu näytöt joihin tuli maisemakuvat. Nämä maisemakuvat myös liikkuivat sitä mukaa kuin kaivuria ohjattiin ja kuoppaakin syntyi. Tämän jälkeen Kimmo esitteli meille toisen kaivurin, jonne oli asennettu kaiken maailman teknisiä laitteita, stereot, videotykit ja täällä pystyi pitämään keskusteluja chatin kautta niin kuin kisan aikanakin. Kimmo kertoi, että hän tulee myös asentamaan kaikenlaisia laitteita koteihinkin, kunhan hinnasta sovitaan. Me innostuimme kaivuri simulaattorista niin kovasti, että tilasimme itsellemme toimituksen tiloihin jotain vastaavaa. Kimmo lupasi meille tulla asentamaan jonkun yllätyksen parin kuukauden päästä. Haastattelua jatkettiin vielä jonkun tovin takahuoneessa, mutta kohta olikin kaupan sulkemisaika. Meidän oli aika lähteä sukulaisten hoiviin ja aamulla varhain junamatka taas toimituksen ankeisiin tiloihin, ainakin joksikin aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti